Jousen paunojen mittaaminen omalla vedolla

Jokaisen ampujan on hyvä tietää jousensa tarkka paunamäärä omalla vetopituudella. Paunamäärä vaikuttaa muun muassa nuolten valintaan ja siihen onko jousi metsästyskelpoinen vai ei.

Otetaan esimerkiksi kaksi ampujaa ja kaksi eri jousta. Molemmat jouset ovat Bearpawn valmistamia ”sarjatuotantojousia”. Ensimmäinen, Slick Stick (pitkäjousihybridi), on 58 tuumaa pitkä ja sen ilmoitettu jäykkyys on 35 paunaa 28 tuuman vedolla. Toinen jousi, Crow (vastakaari), on myös 58 tuumaa pitkä, mutta ilmoitettu jäykkyys on 25 paunaa 28 tuuman vedolla.

Ennen mittaamista katsotaan jousten paunamääristä hieman taustatietoa. Bearpaw myy näitä sarjatuotantojousia 5 paunan välein, eli käytännössä jos ostat 35 paunaisen jousen, voit saada mitä tahansa 33-37 paunan välillä. Jos ostat 40 paunaisen jousen, niin se voi oikeasti olla jotain 38 ja 42 paunan väliltä. Jäykkyydet ilmoitetaan pitkä- ja vastakaarijousissa yleensä 28” standardivetopituudella ja vetopituus mitataan jousen selkäpuoleen. Lyhyissä vastakaarijousissa käytetään puolestaan joko 28, 30 tai 31 tuuman vetopituutta valmistajasta riippuen.

Jos vetopituutesi on vaikkapa 26”, niin ostaessasi 35 paunaa jäykän jousen, se voikin omalla vetopituudellasi olla esimerkiksi vain 29 paunaa. Tämä vaikuttaakin jo aika paljon sopivaan nuoliputken jäykkyyteen. Lisäksi jos olisit tilannut 40 paunaisen jousen, niin se ei olisi metsästyslaillinen, jos paunamäärä olisi vain 34.

Yleensä pienemmät valmistajat ja mittatilausjousten tekijät ilmoittavat jousissaan täsmälleen oikean jäykkyyden 28″ vedolla, mutta edulliset/sarjatuotantomallit ovat yleensä tuolla yllämainitulla 5 paunan välillä.

Jousia on yllättävän haastavaa valmistaa juuri tietylle vetojäykkyydelle. Luin Skotlantilainen Border Acheryn kirjoituksista, että he tekevät asiakkaalle täsmälleen sen jäykkyyden jousen/lavat kuin hän tilaa (vai olikohan +/-1 pauna). Valmistuksessa käy tosin joskus niin, että asiakkaan toivoma paunamäärä ylittyy tai alittuu jonkin verran ja tällöin he joutuvat tekemään uuden jousen. He eivät tee kompromisseja jousen/lapojen rakenteen tai mitoituksien suhteen, niin tämä käytännössä vaatii uuden jousen tekemisen.

Sarjatuotantomallien valmistaminen on selkeästi helpompaa ja edullisempaa. Jousia tehdään isompi määrä, niiden paunamäärät mitataan, pyöristetään lukemat lähimpään vitoseen ja merkitään jouset viiden paunan välein oleviin jäykkyyskategorioihin. Ja eikun kauppoihin myyntiin. Tämä ei tietysti laske millään tavalla jousen käyttöarvoa tai toimivuutta. Ainoastaan paunamäärissä on pientä vaihtelua.

Mutta sitten itse jousen paunamäärän mittaamiseen. Tähän tarvitaan paunamittari. Mittareita voi ostaa jousiammuntakaupoista joko analogisina tai digitaalisina. Osa ampujista taas käyttää esimerkiksi matkalaukkuvaakaa tai kalapuntariakin (näissä vaan pitää tarkistaa, että mitta-asteikko riittää jousikäyttöön).

Slick Stick on 28″ vedolla noin 32,5 paunaa ja minun omalla 29″ vedolla se on noin 34 paunaa. Huomaa, että tällä paunamittarityypillä vetokäden joutuu viemään huomattavasti pidemmälle kuin normaalisti, että vedon pituus on oikeasti 29 tuumaa. Paunamittarin kahva tuo 2 tuumaa ylimääräistä pituutta jänteen ja vetokäden väliin.

Crow on puolestaan 28″ vedolla noin 23 paunaa ja toisen ampujan 26″ vedolla sen jäykkyys onkin vain 20 paunaa.

Bonusjousena vielä Korealaisen Samickin valmistama Mind 50 -lyhyt vastakaarijousi (eli ns. ratsu-/hevosjousi). Sen jäykkyydeksi jousen alalavassa on ilmoitettu 45. Korealaiset jouset yleensä mitataan 31 tuuman vedolla.

Paunamittari näyttää 31 tuuman vedolla noin 44 paunaa, eli aika hyvin lukema pitää tässä jousessa paikkansa. Kuvassa joudunkin vetokäden viemään noin 33 tuuman vetoon asti paunamittarin kahvasta johtuen, niin veto näyttää ”vähän oudolle”.

Jos jousen ostaja ei tietäisi tästä 31 tuuman mittaustavasta, niin hän saattaisi pettyä. Paunamittari näyttää nimittäin 28 tuuman vedolla jäykkyydeksi vain 35 paunaa.

Toivottavasti tämä kirjoitus selkeyttää jousten paunamääriä, niiden tarkkaa mittausta ja mitä voit odottaa, kun ostat oman jousen.

Paunamääriin olennaisesti liittyy myös jousen voimakäyrä. Voimakäyrällä tarkoitetaan sitä, miten jousen jäykkyys muuttuu, kun vetoa kasvatetaan. Joillakin jousilla voimakäyrä on tasaisesti kasvava, eli vedon edetessä paunamäärä lisääntyy tasaisesti. Joillakin jousilla taas voimakäyrän kasvu voi alussa olla pientä ja kasvaa voimakkaasti täyttä vetopituutta lähestyessä. Näillä jousilla alussa tuntuu, että jousi on todella kevyt jännittää, mutta sitten jäykkyys lisääntyykin loppuvaiheessa.

Kirjoittelen jousten erilaisista voimakäyristä oman kirjoituksen joskus tulevaisuudessa.


Pauna on vanha brittiläinen mittayksikkö, joka on vielä käytössä mm. Yhdysvalloissa. Yksi pauna on noin 0,4535 kilogrammaa. Jos jousen vetojäykkyys 28 tuuman vedolla on 30 paunaa, niin se on noin 13,6 kilogrammaa. Eli jousen jännittäminen 28 tuuman (noin 71,12 senttimetrin) pituuteen vaatii 13,6 kilon voiman.

Jaa kirjoitus:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *