Ääripäät välineissä

Perinne- ja primitiivijousiharrastamisen yksi iso etu verrattuna moderneihin välineisiin on harrastuksen hinta. Tämä onkin sellainen asia mitä minulta yleensä kysytään, eli paljonko pitää rahaa sijoittaa, että voi aloittaa harrastamisen. Halvimmillaan harrastaja voi saada täydellisen ammuntavarustuksen jopa vain muutamalla kymmenellä eurolla. Tämä siinä tapauksessa, että veistää itse jousen, tekee muut varusteet myös itse ja ostaa vain vaikeammin tehtävät tarvikkeet kaupasta kuten esimerkiksi jännelangat ja nuolenkärjet. Vaikka ostaisi jousen sekä muutkin välineet valmiina, niin usein harrastamisen voi aloittaa vain 200-300 euron sijoituksella.

Toinen juttu voi olla modernit välineet, ja tähän liittyen bongasinkin Suomen Jousiampujain liiton foorumeilta esimerkkejä toisesta ääripäästä.


Eli metsästysjousien nykyaikaiset lisätarvikkeet. Garminilta on saatavissa yli 1000 euroa maksava automaattisesti etäisyyden mittaava digitaalinen tähtäin. Breadcrumbilta on puolestaan ilmestynyt nuoliin laitettavat Bluetooth/LED-nokit. Yksi nokki maksaa saman verran (45 dollaria) kuin tusinaan puunuolia maksaa kaupasta valmistarvikkeet eli nuolirimat, kärjet, sulat ja nokit. Nämähän eivät tietysti ole millään tavalla pakollisia välinehankintoja. Moderneilla jousillakin harrastamisen voi aloittaa ihan järkevillä kustannuksilla.

Lisäksi pitää sanoa, että on turha ”kauhistella” modernien jousivälineiden hintoja, sillä perinteisistä materiaaleista tehty sarvijännejousikin voi myös maksaa jopa 2500 euroa.

Mutta onko järkevämpää sijoittaa 2500 euroa perinteiseen sarvijouseen, johon on mennyt jousentekijältä useita kymmeniä tunteja valmistamiseen vai teollisesti tuotettuun uuteen huippuelektroniikkaan? Jos ajatellaan käyttöikää, niin sarvijousi vie voiton. Jos mennään 20 vuotta eteenpäin, niin sarvijousi on saattanut säilyttää täysin arvonsa, mutta tähtäin ei välttämättä enää toimi ollenkaan tai on jäänyt ajasta pahasti jälkeen. Jos ajatellaan puhdasta käyttöä, niin taljajousi vie voiton. Todennäköisesti kuka tahansa ampuja osuu varmemmin ja paremmin nykyaikaisella taljajousella automaattisen etäisyyden mittauksen kanssa kuin sarvijousella. Vai ovatko molemmat turhia hankintoja, kun voisit vaan itse veistää käyttöjousesi lähimetsän pihlajasta?

Näistä välineistä ja hinnoista huomaa hyvin, että jousiammunta on maailmalla samanlainen laji kuin mikä tahansa muukin. Välineitä löytyy paljon laidasta laitaan ja yhä enemmän alkaa olla teknisiä sekä digitaalisia osia, joiden merkitys tietyllä harrastuksen alueella tulevaisuudessa korostuu vaan entisestään.

Puusepäntöitä tehdessä ja sen puolen hinnoittelua tehneenä ymmärrän hyvin, että materiaalit ja erityisesti käsillä tekeminen maksaa nykypäivänä. Puusepäntyökin on monesti ”luksustuote”, johon kaikilla ei ole nykypäivänä varaa. Monesti sijoitetaan kännyköihin, kodinkoneisiin, televisioihin ja tietokoneisiin ajattelematta tuhansiakin euroa, mutta sitten kun kyse on esimerkiksi jousesta, tai lipastosta, joka kestäisi sukupolvelta toiselle, niin sama summa, tai pienempikin, tuntuu todella isolta.

Rahan merkitys, tai oikeastaan tarkemminkin se mihin sitä käytetään, on muuttunut viime vuosikymmeninä paljon. Myös kynnys siihen, että tehtäisiin asioita itse, tuntuu kasvavan, kun juttelee ihmisten kanssa. Tämä siitä huolimatta, että on entistä helpompaa saada ilmaiseksi tietoa miten asioita voi tehdä itse. On muun muassa blogeja, Youtube-videoita sekä kirjastossa kirjoja laidasta laitaan. Tiedon löytymisen helppous pätee myös jousiammuntavälineiden valmistamiseen.

Jokainen varmasti tietää, että rahaa voi saada uppoamaan nykypäivänä paljon olipa harrastus tai asia mikä tahansa. Kannattaa siis tarkkaan miettiä mitä itse oikeasti tarvitsee ja mitä ei. Samalla voi myös pohtia voisinko sittenkin tehdä tämän asian itse kun vähän perehdyn ja opettelen asioita. Käsillä tekeminen ja käyttötavaroiden valmistaminen itse voi olla yllättävänkin palkitsevaa. Varmasti yksi hienoimpia kokemuksia voi olla kun ensimmäisellä itse veistämällä jousella oma tekemä nuoli lentää kauniisti kohti taulua ja osuu sen keskelle. Tosin niin voi jollekulle olla sekin, jos teknisellä tähtäimellä osuu useamman kymmenen metrin matkalta maastossa vaihtelevilta ammuntapaikoilta aina sinne minne tähtääkin.

Jaa kirjoitus:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *