Tuo myyttinen japanilainen Kyodo. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja miten sitä harrastetaan?
Tämän dokumentin englanninkielinen nimi on ”One Shot. One Life. Zen of Japanese Archery”. Suomennettuna se tarkoittaa ”Yksi laukaus. Yksi Elämä. Japanilaisen jousimmunnan Zen”. Dokumentti on Empty Mind Filmsin tuotantoa vuodelta 2013. Tarkempia tietoa löydät dokumentin kotisivuilta.
Nykyisin useampikin yritys valmistaa pika-ammuntanokkeja. Nokeissa on leveämpi kita verrattuna tavallisiin tauluammuntanokkeihin. Tämä auttaa siihen, että kun yritetään ampua mahdollisimman nopeasti, nokki sujahtaa jänteelle helposti eikä haparointeja nokituksessa satu niin paljoa.
Lue lisää
Tänä pääsiäisenä oli tiedossa muutto mökille. Asustelen siis mökkipaikalla Enossa seuraavat kuusi kuukautta ja tänä aikana on tarkoitus kehitellä monipuoliset ammuntamahdollisuudet omalle tontille.
Tällä kertaa katsottavana oli Netflixin alkuperäistuotantona syntynyt Ladies First -dokumentti. Dokumentti on julkaistu vuonna 2018 ja kertoo intialaisen Deepika Kumarin tarinan jousiammunnan näkökulmasta. Tarkempia tietoa dokkarista löytyy IMDB:stä.
Lue lisää
Perinne- ja primitiivijousiharrastamisen yksi iso etu verrattuna moderneihin välineisiin on harrastuksen hinta. Tämä onkin sellainen asia mitä minulta yleensä kysytään, eli paljonko pitää rahaa sijoittaa, että voi aloittaa harrastamisen. Halvimmillaan harrastaja voi saada täydellisen ammuntavarustuksen jopa vain muutamalla kymmenellä eurolla. Tämä siinä tapauksessa, että veistää itse jousen, tekee muut varusteet myös itse ja ostaa vain vaikeammin tehtävät tarvikkeet kaupasta kuten esimerkiksi jännelangat ja nuolenkärjet. Vaikka ostaisi jousen sekä muutkin välineet valmiina, niin usein harrastamisen voi aloittaa vain 200-300 euron sijoituksella.
Toinen juttu voi olla modernit välineet, ja tähän liittyen bongasinkin Suomen Jousiampujain liiton foorumeilta esimerkkejä toisesta ääripäästä.
Lue lisää
Olin maaliskuun lopussa autolla ajamassa Joensuusta Varkauden, Mikkelin ja Lahden kautta kohti Forssaa. Pohjois-Karjalasta Pohjois-Savoon siirryttäessä huomioni kiinnitti Pohjois-Savon vaakuna (kuvassa ylhäällä). Rupesin pohtimaan, että löytyyköhän jousia ja nuolia useammastakin Suomessa käytössä olevasta vaakunasta.
Lue lisää
Suomen Maastojousiampujain liitto on lisännyt viime kuussa uuden kilpailuluokan kisoihinsa. Luokan jousi voi olla mistä tahansa materiaalista valmistettu klassinen vastakaari hevosjousi, jossa ei saa olla ikkunaleikkausta tai nuolihyllyä. Otteena voi käyttää mitä tahansa sormiotetta ja nuolet voivat olla valmistettu mistä tahansa materiaalista.
Tarkemmat tiedot FFAA:n sivuilta osoitteesta:
https://www.ffaa.fi/?x118281=335143
Vielä kun SJAL:n kisaluokkiin tulisi jotain lisäyksiä pitkäjousi- ja vaistoluokkien lisäksi. On monia ampujia, jotka ampuvat perinteisemmillä vastakaarijousilla, mutta moderneilla nuolilla eivätkä käytä jänteellä kiipeilyä. Nämä ampujat joutuvat aika epäreiluun asemaan, mikäli osallistuivat kisoihin SJAL:n vaistoluokassa, joka on tarkoitettu ns. ”barebow-jousille” eli metallisilla rungoilla ja säädettävillä osilla varustetuille moderneille jousille, joilla ammutaan yleensä jänteellä kiipeilyä käyttäen.
Tämä on ensimmäinen kirjoitus hiilikuitunuolipaja-artikkelisarjasta. Sarja alkaa putkien valinnasta, jatkuu nuolen eri osiin tutustumisella, jonka jälkeen mennään itse nuolien kasaukseen: nuoliputken katkaisu, valmistelut liimausta varten, sulitus, kärkien kiinnitys sekä lopulta nuolien viimeistely. Puunuolille tulee oma sarjansa myöhemmin, mutta nyt keskitytään hiilikuitunuoliin, koska olen niitä itselleni hankkimassa.
Lue lisää
Päivitin sivuston tällä viikolla toimimaan täysin WordPress-alustalla. Aiemmin sivusto käytti HTMLy-blogialustaa sekä itse koodaamiani staattisia HTML-sivuja. WordPress tarjoaa helpomman ylläpidon sekä monipuolisemman blogialustan. Monipuolisuus näkyy mm. siinä, että kirjoituksia voi kommentoida ja sivustolla on haku-toiminto.
Pitkässä juoksussa WordPress tarjoaa myös paremmat lähtökohdat sivuston kehittämiselle. Lisäksi mobiililaitteilla navigointi toimii helpommin ilman, että joudun itse koodaamaan toimintoja.
Pientä hienosäätöä varmasti on vielä, mutta ongelmia korjaillaan sitä mukaa kun niitä huomaan.
Jokaisen ampujan on hyvä tietää jousensa tarkka paunamäärä omalla vetopituudella. Paunamäärä vaikuttaa muun muassa nuolten valintaan ja siihen onko jousi metsästyskelpoinen vai ei.
Lue lisää